Picture: University of Turku
Arkeologista perustutkimusta edistävä Suomen muinaistutkimuksen tuki ry jakaa vuosittain kevätkokouksensa yhteydessä ”Suomen arkeologinen teko” -tunnustuksen ja -kunniamaininnan. "Tekoa" ei ole tarkemmin määritelty, vaan se voi olla esimerkiksi arkeologinen tapahtuma, julkaisu, tutkimus, näyttely, hanke, ryhmä jne., jonka kautta on viime vuonna edistetty arkeologian positiivista tunnettavuutta, näkyvyyttä tai tutkimusta. Se voi olla myös tunnustus kokoelmiin, näyttelyihin, uraan tai julkaisuihin liittyvistä saavutuksista tai muusta toiminnasta.

Lyhyesti perustellut ehdotukset vuoden 2023 arkeologiseksi teoksi voi lähettää sähköpostitse otsikolla "Arkeologinen teko" sähköpostiosoitteeseen sihteeri@smtt.fi maaliskuun 17. päivään asti. Tunnustuksen ja mahdollisen kunniamaininnan saaja valitaan ehdokkaiden joukosta tehtävään valitun raadin äänestyksellä ja se julkistetaan Suomen muinaistutkimuksen tuki ry:n vuosikokouksen yhteydessä maaliskuussa 2024. Tunnustus tullaan myöntämään nyt jo kymmenennen kerran.

Vuoden arkeologinen teko 2022 -tunnustus myönnettiin esitettyjen neljän ehdokkaan joukosta asiantuntijaraadin äänestyksen perusteella.

Tunnustus myönnettiin Kirkkonummen Juusjärven esihistoriallisen kalliomaalauksen puhdistamishankkeelle. Hankkeen toteutti Suomen muinaistaideseura Museoviraston myöntämän hoitoavustuksen turvin. Suomen kalliomaalauksia ei ole puhdistettu jäkälästä pariin kymmeneen vuoteen, koska hyväksyttävästä puhdistusmenetelmästä ei ole ollut varmuutta. Puhdistustyö dokumentoitiin ja koko hankkeen tausta ja toteutus on julkaistu kattavasti netissä ja myös artikkelina Muinaistutkija-lehdessä.

Tästä Suomen muinaistaideseuran kalliomaalauksen puhdistushankkeen sivuille.

Tunnustus myönnettiin nyt yhdeksännen kerran.


Vuoden arkeologinen teko -kunniamaininta myönnettiin Vantaan Myyrmäen lähiöön kerrostalon seinään toteutetulle kivikausiaiheiselle muraalille "Husbacka II - Muistoja muinaismeren rannalta".

Tästä SAV Taidekollektiivin Husbacka-sivuille.

Vuoden arkeologinen teko 2021 -tunnustus myönnettiin esitettyjen neljän ehdokkaan joukosta ammattiarkeologeista koostuneen valitsijaraadin äänestyksen perusteella.

Vuoden arkeologiseksi teoksi 2021 raati valitsi Ismo Luukkosen tietokirjan 'Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset' (Sigillum Oy 2021). Visuaalisesti upeassa teoksessa on esitelty kaikki Suomen toistaiseksi tunnetut 122 maalauskohdetta sekä 20 mahdollista maalauskuvaa.

Tunnustus myönnettiin nyt kahdeksannen kerran. Vuoden arkeologinen teko -kunniamainintaa ei tällä kertaa jaettu.

Ehdotuksia vuoden arkeologiseksi teoksi 2020 otettiin vastaan tammi- ja helmikuussa 2021. Tunnustus myönnettiin esitettyjen yhdeksän ehdokkaan joukosta ammattiarkeologeista, arkeologian harrastajista ja arkeologian opiskelijoista koostuneen valitsijaraadin äänestyksen perusteella.

Vuoden arkeologiseksi teoksi 2020 raati valitsi Tarton yliopiston arkeologian professori Valter Langin kirjan 'Homo Fennicus. Itämerensuomalaisten etnohistoria' (SKS 2020).

Käänteentekeväksi luonnehdittu uutuusteos perustuu uusimpiin genetiikan, kielitieteen ja arkeologian antamiin tietoihin. Se johdattaa lukijan matkalle esihistoriaan, suomalaisten alkukodin jäljille. Yhden alkukodin sijaan Lang löytää esihistoriasta monia itämerensuomalaisten kulttuurien ja yhteisöjen syntysijoja.

Suomenkielinen kirja on tekijän alkuteoksesta 'Läänemeresoome tulemised. Muinaisaja teadus 28 (2018)' uudistama ja täydentämä laitos. Kirjan on kääntänyt Hannu Oittinen ja se on julkaistu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjokansi-sarjassa.

Tunnustus myönnettiin nyt seitsemännen kerran. Vuoden arkeologinen teko -kunniamainintaa ei tällä kertaa jaettu.

Ehdotuksia vuoden arkeologiseksi teoksi 2019 otettiin vastaan tammi- ja helmikuussa 2020. Tunnustus myönnettiin esitettyjen neljän ehdokkaan joukosta ammattiarkeologeista koostuneen valitsijaraadin äänestyksen perusteella. Valitsijaraatiin pyydettiin edustajia eri puolilta Suomea vaikuttavista arkeologeista. Yleensä keväällä paljastetut tunnustukset julkistettiin koronapandemian takia vasta 26.11. pidetyn yhdistetyn kevät- ja syyskokouksen yhteydessä.

Vuoden arkeologiseksi teoksi 2019 asiantuntijoista koostunut raati valitsi museolain uudistuksen, jonka myötä (vuoden 2020 alusta) kaikissa Suomen maakunnissa on nyt ensimmäistä kertaa ainakin yksi virassa oleva arkeologi.

Arkeologian harrastajat myönsivät äänestyksellä vuoden 2019 arkeologinen teko -kunniamaininnan uudelle Museoviraston arkeologisten löytöjen ilmoituspalvelu ILPPARIlle. Palvelu helpottaa merkittävällä tavalla etenkin metallinilmaisinharrastuksen myötä esille tulevien arkeologisten löytöjen ilmoittamista.

Tunnustus ja kunniamaininta myönnettiin nyt kuudennen kerran.

Ehdotuksia vuoden arkeologiseksi teoksi 2018 otettiin vastaan helmi- ja maaliskuussa. Tunnustus myönnettiin esitettyjen seitsemän ehdokkaan joukosta valitsijaraadin äänestyksen perusteella. Valitsijaraatiin pyydettiin edustajia eri puolilta Suomea ammattiarkeologien edustajista.

Vuoden 2018 arkeologiseksi teoksi valittiin Turun Katedralskolanin arkeologisia kaivauksia esittelevä pop up -museo ”Turku goes Underground” (toteuttajana Muuritutkimus Oy, Historian museo -hanke ja Turun museokeskus, tilaajana Turun kaupungin Vapaa-aikatoimiala). Raadin edustajat kiittivät arkeologista pop up -museota hyvänä esimerkkinä siitä, miten suuri yleisö saadaan liikkeelle historian äärelle. Kyseessä oli hyvä esimerkki arkeologian popularisoinnista, maksuttomana tapahtumana, kolmella kielellä toteutettuna. Lisäksi arkeologinen tutkimus sai museon myötä runsaasti positiivista julkisuutta.

Erillinen kunniamaininta myönnettiin kirjalle "Koroinen. Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus" (Toim. Janne Harjula, Sonja Hukantaival, Visa Immonen, Tanja Ratilainen & Kirsi Salonen. Turun Historiallinen Arkisto 71). Kunniamaininnan saajan valitsivat yhdistyksen jäsenet äänestyksellä.

Tunnustus ja kunniamaininta myönnettiin Suomen muinaistutkimuksen tuki ry:n vuosikokouksen yhteydessä 26.3.2019. Tunnustus myönnettiin nyt viidennen kerran.

Lataa tiedote tästä [pdf]

Ehdotuksia vuoden arkeologiseksi teoksi 2017 otettiin vastaan sekä yleisöltä että alan toimijoilta. Tunnustus myönnettiin esitettyjen kymmenen ehdokkaan joukosta valitsijaraadin äänestyksen perusteella. Valitsijaraatiin pyydettiin edustajia eri puolilta Suomea ammattiarkeologien, arkeologian opiskelijoiden ja harrastajien edustajista.

Vuoden 2017 arkeologiseksi teoksi valittiin Ilari Aallon ja Elina Helkalan kirja ’Matka muinaiseen Suomeen. 11 000 vuotta ihmisen jälkiä’ (Atena Kustannus 2017). Raadin edustajat kiittivät kirjaa erityisesti sen monipuolisuudesta, ajallisesta ja paikallisesta kattavuudesta, kuvituksesta sekä yleistajuisuudesta.

Tunnustus myönnettiin Suomen muinaistutkimuksen tuki ry:n vuosikokouksen yhteydessä 27.3.2018. Tunnustus myönnettiin nyt neljännen kerran.

Lataa tiedote tästä [pdf]

Ehdotuksia vuoden 2016 arkeologiseksi teoksi otettiin vastaan helmikuun loppuun asti. Vuosikokouksen yhteydessä 28.3.2017 vuoden 2016 arkeologiseksi teoksi julistettiin 'Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi' -projekti. Kunniamaininnan sai lisäksi Lahden historiallisen museon tutkimuspäällikkö Hannu Takala ansiokkaasta toiminnastaan historiallisen ajan muinaisjäännösten suojelemiseksi.

Valitsijaraati koostui alan ammattilaisten (yliopistot, yksityiset toimijat), opiskelijoiden ja harrastajien edustajista. Valinta tehtiin suljetulla äänestysmenetelmällä. Tunnustus myönnettiin kolmannen kerran.

Vuoden arkeologinen teko -tunnustus 2015 myönnettiin Suomen muinaistutkimuksen tuki ry:n vuosikokouksen yhteydessä

  • Metsähallituksen valtion metsien kulttuuriperintökohteiden inventointihankkeelle 2010-2015

sekä

  • kirjalle 'Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle' (kirj. G. Haggren, P. Halinen, M. Lavento, S. Raninen, A. Wessman).

Valitsijaraati koostui HY:n, TY:n, OY:n, Museoviraston, maakuntamuseoiden, harrastajien ja yksityisten toimijoiden edustajista. Tunnustus päätettiin jakaa jaettuna valitsijaraadin äänestyksen pisteytyksen mentyä tasan. Ehdotuksia vuoden arkeologiseksi teoksi 2015 otettiin vastaan sekä yleisöltä että alan toimijoilta.

“Arkeologinen teko” voi olla mikä tahansa kotimainen tapahtuma, julkaisu, tutkimus, näyttely jne. mikä on esimerkiksi edistänyt arkeologian tunnettavuutta, näkyvyyttä tai tutkimusta. Se voi olla myös tunnustus kokoelmiin, näyttelyihin, uraan tai julkaisuihin liittyvistä saavutuksista tai muusta toiminnasta.

Tunnustus myönnettiin nyt toista kertaa. Viime vuonna tunnustus myönnettiin Museoviraston arkistoaineiston digitalisointihankkeelle ja kunniamaininta Espoon kaupunginmuseolle sen vastuullista metallinilmaisinharrastusta edistäneestä toiminnasta.


Lisätietoja:


Ehdotuksia vuoden arkeologiseksi teoksi 2014 otettiin vastaan sekä yleisöltä että alan toimijoilta ympäri Suomen. Tunnustuksen valinnan teki alan tutkijoista koottu raati äänestysmenettelyn kautta, kunniamaininnasta päätti hallituksen kokous.

Vuoden arkeologinen teko -tunnustus myönnettiin Museoviraston digitointihankkeelle, jonka yhteydessä sen arkistossa säilytettäviä arkeologisia tutkimusraportteja 1800-luvulta 2000-luvulle on siirretty sähköiseen muotoon ja julkistettu kaikkien ulottuville. Palvelu on kaikille avoin ja toimii Museoviraston rekisteriportaalin kautta osoitteessa http://kulttuuriymparisto.nba.fi > Kulttuuriympäristön tutkimusraportit. Palvelu parantaa arkeologisen arkistoaineiston saatavuutta ja käytettävyyttä sekä helpottaa huomattavasti kenttätutkimusaineistoon perustuvaa perus- ja jatkotutkimusta.

Kunniamaininnan yhdistys päätti myöntää Espoon kaupunginmuseolle sen metallinetsintään liittyvästä ansiokkaasta toiminnasta. Museo on toiminnallaan edistänyt tutkijoiden ja harrastajien välistä yhteistyötä mm. harrastusta esittelevän näyttelyn, erilaisten tapaamisten ja maastohankkeiden sekä sisällöllisesti laadukkaiden kotisivujen ja muun aineiston kautta.

Vuosittain jaettavat tunnustukset myönnettiin 2015 ensimmäistä kertaa.


Yhteystiedot

Suomen muinaistutkimuksen tuki ry
Sposti: sihteeri@smtt.fi

Sivustoa päivitetty 29.3.2019