Picture
Suomen muinaistutkimuksen tuki ry kannustaa ennen tuntemattomien rautakautisten kuppikivien ja -kallioiden etsintään.


Jokaiselle vuonna 2022 uuden kuppikiven tai -kallion löytäneelle toimitetaan ”Muinaisjäännös. Lain suojaama” -t-paita. Kaikkien löytäneiden kesken arvotaan vuoden lopuksi lisäksi arkeologian alan kirjapaketti.


Kuppikivet ovat yksi Suomen menneisyyden arvoituksellisimmista muinaisjäännösryhmistä. Kuppikiviksi kutsutaan maakiviä tai kalliopaljastumia, joihin ihminen on tehnyt kuppimaisia syvennyksiä. Kiviä on toisinaan kutsuttu myös uhrikiviksi.


Kuppikivet ovat hyvin erikokoisia. Ne ovat joskus valtavia siirtolohkareita, mutta toisinaan alle metrin halkaisijaltaan olevia maakiviä. Kuppeja on voitu tehdä myös tasaisiin tai loivasti viettäviin kalliopintoihin. Kupeilla tarkoitetaan ihmisen toimesta tehtyjä muodoltaan pyöreitä tai pyöreähköjä ”kuppeja”, reunoiltaan yleensä loivia syvennyksiä. Kuppien halkaisija vaihtelee pääsääntöisesti 3–8 cm ja syvyys 0,5–5 cm välillä. Monesti kupit ovat kiven tai kallion laella, sen korkeimmalla kohdalla vaakapinnalla, mutta niitä esiintyy myös kivien reunoilla ja viistoilla tasoilla.


Kuppien lukumäärä vaihtelee yhdestä pariin kymmeneen, mutta niitä voi olla useita kymmeniä tai jopa toista sataa. Usein kupit esiintyvät ryhmissä tai riveissä, ja joskus kuppeja on yhdistetty toisiinsa kapeilla urilla.


Tähän mennessä Suomesta on löytynyt noin 600–700 kuppikiveä. Niitä on erityisesti Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Pohjanmaalla sekä Etelä-Savossa ja -Karjalassa, mutta käytännössä kuppikiviin voi törmätä lähes missä päin Suomea tahansa. Kuppikivet ajoitetaan perinteisesti rautakautisiksi, vaikka niitä on paikoitellen voitu tehdä myös myöhemmin historiallisella ajalla.


Suurin osa kuppikivistä liittyy kiinteän, maataloutta harjoittaneen rautakautisen kulttuuripiirin yhteyteen. Kivet ovat yleensä erottuneet maisemassa – ja usein ne erottuvat siinä edelleen. Vanhassa maatalousmiljöössä niitä on erityisesti peltojen ja niittyjen keskellä tai niiden laidoilla. Monet kuppikivet on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan, koska ne ovat haitanneet rakentamista tai maanviljelyä. Kivet ovat voineet hajota kappaleiksi, lohjeta tai muutoin vahingoittua siirtämisen yhteydessä. Kiviä tunnetaan erityisesti rautakautisten kalmistojen ja asuinpaikkojen sekä historiallisten raja-alueiden tuntumassa, mutta toisaalta myös paikoilta, joista rautakautisia muinaisjäännöksiä ei ainakaan toistaiseksi lainkaan ole tiedossa.


Kuppikivien käyttötarkoitusta ei tiedetä. Kuppeja on arveltu tehdyn kiviin peltojen hedelmällisyyden varmistamiseksi tai vainajakulttiin liittyvien rituaalien suorittamiseksi. Osaan liittyy myöhäistä tietoa niiden käytöstä parannustaikuuteen liittyvinä uhrikivinä, osan on ajateltu toimineen pellon tai pihan rajamerkkeinä. Kaikki kuppikivet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.


Mitä kattavammin kuppikiviä tunnetaan, sitä luotettavammin syitä niiden taustalla voidaan tutkia ja tulkita. Vain pieni osa Suomessa olevista kuppikivistä on tähän mennessä löytynyt. Joka vuosi tutkimuksen tietoon tuleekin muutamia uusia, ennen tuntemattomia kohteita. Vaikka kuppikiviä löytyy myös arkeologisten tutkimusten yhteydessä, monet viime vuosina löytyneet kuppikivet ovat tulleet päivänvaloon arkeologian harrastajien ja metallinilmaisinharrastajien toimesta.


Jokaiselle vuoden 2022 aikana uuden, aiemmin tuntemattoman kuppikiven löytäjälle Suomen muinaistutkimuksen tuki ry toimittaa (löytäjän niin halutessa) ’Muinaisjäännös. Lain suojaama’ -tekstillä varustetun t-paidan (koko S-3XL). HUOM! Kuppikiven tulee olla arkeologin ”oikeaksi” tunnistama, eli ilmoitus kivestä tulee tehdä esim. alueellisen vastuumuseon (aik. maakuntamuseon) arkeologille tarkastamista varten (yhteystiedot löytyvät netistä). Yhdistys ei siis tarkista kuppikivihavaintoja maastossa! Oikeaksi todetun kuppikivilöydön jälkeen ilmoituksen t-paitaa varten voi tehdä Suomen muinaistutkimuksen tuki ry:n sihteerille sähköpostitse sihteeri[at]smtt.fi. Kaikkien kuppikiven vuonna 2022 löytäneiden henkilöiden kesken tullaan vuoden lopuksi arpomaan alaan liittyvä kirjallisuuspaketti.


Maastossa liikkumisen ja kuppikivien etsinnän tulee luonnollisesti tapahtua hyvien tapojen, jokamiehenoikeuksien ja lainsäädännön asettamissa rajoissa.


Lisätietoja kuppikivistä:

http://akp.nba.fi/wiki;kuppikivi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuppikivi#Suomen_kuppikivet


Muinaisjäännösrekisteri (josta voi esim. kunta- tai karttahaulla tarkistaa, onko kivi aiemmin tunnettu):

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_default.aspx


Kuppikivi1 Kuppikivi Kaarinan Ravattulasta.


Kuppikivi1 Kaikille vuoden 2022 aikana uuden, ennen tuntemattoman kuppikiven löytäneille on luvassa upea "Muinaisjäännös. Lain suojaamma" -t-paita.



Yhteystiedot

Suomen muinaistutkimuksen tuki ry
Sposti: sihteeri@smtt.fi

Sivua päivitetty 21.4.2022